29.10.2022 päiväkirjamerkintä - kirjoittanut omistaja (222 sanaa)

"Nyt sit vähän jarrua pikkumies", naurahdin yli-innokkaan piensuokkiorini selästä. Hyppäsin itse pitkästä aikaa Kapun kanssa ja se on kyllä aina yhtä hauskaa hommaa tämän kyseisen orin kanssa. Kapu tekee kaiken aina täydellä sydämmellä ja se yrittää parhaansa tarjota kaiken maailman temppuja. Sen tekemisiin tulee suhtautua sopivalla huumorilla, nuttura ei saa olla päässä liian tiukalla. Kapua ei ole varustettu parhaalla hyppytekniikalla tai suurimmilla liikkeillä, mutta siitä huolimatta sen kanssa ratsastaminen ja hyppääminen saa aina hyvälle tuulelle. 

​

Hyppäsimme paria erilaista rataa kisakorkeudessamme ja Kapu suoriutui kaikesta puhtaasti. Vesimatto aiheutti tänään pientä jännitystä ja sitä piti käydä pari kertaa ihmettelemässä eri suunnista, mutta tämän jälkeen kyseinen este ei enää aiheuttanut mitään jännitystä. Kun estetreenimme olivat valmiit, suoritin rauhallisen loppuverryttelyn, jonka jälkeen lähdimme pihalle kävelemään loppukäyntejä. Pikkuori meni innoissaan tammojen tarhan ohi, syksyn luultavasti viimeiset lämpimämmät päivät ovat aiheuttaneet useammalle tammalle vielä viimeisiä selkeitä kiimoja, joten pienen orin pää menee helposti hieman sekaisin. Kielokummussa onneksi tammat ja orit asuvat hyvin lähekkäin, niin oritkin oppivat toimimaan tammojen läheisyydessä, eikä siitä tule ongelmaa esimerkiksi kisapaikoilla. 

​

Palasin Kapun kanssa talliin, jossa nappasin siltä varusteet pois ja harjasin hikistyneen orin reippain ottein. Kapu on vielä talvikarvassaan, mutta pian silläkin on edessä klippaus, kuten käy monille muillekin karvaisille suokeilleni, jotka ovat vielä aktiivisessa treeni ja kilpailukäytössä. Nopeasti Kapu oli valmis palaamaan takaisin ulos ja se pääsikin tarhaan jatkamaan leikkejään Ritarin kanssa. 

​

02.11.2021 päiväkirjamerkintä - kirjoittanut omistaja (136 sanaa)

Kapu piti kimeän kiekaisun ja ampaisi täyteen pukkilaukkaan heti irrottaessani narusta. Orilla oli tänään klippaus sen valtavan talvikarvan takia, joten ajattelin päästää sen kentälle vähän irroittelemaan kevyemmässä lookissaan. Seisoin kentän keskellä kaikessa rauhassa Kapun suorittaessa kaikki mahdolliset liikkeet. Hetkeksi ori pysähtyy häntä ja pää pystyssä, päästää kovaäänisen pörähdyksen ja jatkaa matkaa lennokkaassa ravissa. Vähitellen ori alkaa rauhoittua ja alan vähän hakea siihen kontaktia. Kapu alkaa vähitellen hakeutua ensin suurelle ympyrälle ympärilleni, jota se pikkuhiljaa lähtee pienentämään. Kun kuuluvuus alkaa toimia, teemme muutamat suunnanvaihdot ja siirtymiset. Kapu on todella taitava työskentelemään vapaana ja sen kanssa touhu onkin mukavaa, kun ori seuraa ihmisen kehonkieltä todella tarkkaan. Hetken leikittyämme otan Kapun lopulta kiinni ja kävelytän sitä loppukäynnit. Palattuamme talliin harjaan vielä hiekat orin jaloista ja heitän sille loimen niskaan, jonka jälkeen Kapu pääsee takaisin Ritarin luokse poikien yhteiseen tarhaan. 

​

26.05.2017 päiväkirjamerkintä - kirjoittanut omistaja (117 sanaa)

Vihdoin koitti Alman varsomisen päivä. Saapuessani tekemään aamutallia, Alma seisoskeli karsinassaan rauhaksiin eikä oikeastaan päälle päin näkynyt mitään merkkejä tulevasta varsomisesta. Ruokin hevoset ja jätin ne syömään rauhassa ennen tarhausta. Kun vain tunnin päästä saavuin takaisin talliin, Alma oli juuri pullauttanut karsinaansa pienen varsan. Kaikki oli selvästi sujunut aivan kuin oppikirjassa ja varsa nousi nopeasti jaloilleen. Väriksi alkoi pikkuhiljaa varmistua rautias ja luultavasti harja ja häntä jäisivät vaaleiksi. Pieni orivarsa oli heti ensimmäisistä hetkistään alkaen todella tomera ja suuntasi heti juomaan maitobaarille. Itse vain seisoin hämmentyneenä karsinan ovella katsellen karsinaan. Alma oli hieman hikinen, mutta alkoi jo nopeasti mutustella kesken jääneitä aamuheiniään. Olin päättänyt Alman varsan nimen jo ennen syntymää ja varsa sai siis nimekseen Kielokummun Kapteeni.

​

​

​