Haaveissani oli todella pitkään ruunivoikko kenttätamma, jonka saisi rakentaa varsasta asti haluamallaan tavalla. Tiesin, että ystävälleni Kartanon Ratsutilalla oli syntymässä trakehnervarsa elokuun puolella. Emä oli GP-tason kouluratsu, kun taas isä englantilainen täysiverinen, entinen laukkahevonen, josta kuitenkin suunnitellaan kenttäratsua. Yhdistelmä oli tavallaan kovin kiehtova ja ystäväni tamma Rica on luonteeltaan todella mukava, joten olin hyvin kiinnostunut. Vaikka vanhempani kasvattavat suomalaisia puoliverisiä, ei kotiin syntyneistä varsoista yksikään tuntunut minulle oikealta, joten oli muutenkin aika alkaa etsiä uutta tulevaisuuden lupaustani kodin ulkopuolelta. Ystäväni lupasi myydä syntyvän varsan minulle, jos varsan tahdon, joten sitten vain jäin odottelemaan syntymää. Kun sieltä sitten putkahti pihalle maailman kaunein ja liitäväliikkeisin ruunivoikko tammavarsa, ei päätöksen tekoon mennyt edes sekunttia. 

​

Valkyrie KRN, tutummin Riia on todella herkkä ja reaktiivinen tamma, jonka kanssa tulee aina olla hereillä. Perusluonteeltaan Riia on kiltti, eikä se varsinaisesti tee mitään tuhmaa, kunhan hieman kokeilee. Tammaa arkisin käsittelevien ihmisten kanssa se osaa jo käyttäytyä oikein hienosti, mutta uusia ihmisiä pitää aina vähän kokeilla, on Riia monesti pihaa pitkin viilettänyt vapaanakin kiskaistuaan itsensä uudelta tallitytöltä irti. Kunhan Riian kanssa saa sovittua yhteiset pelisäännöt, ei suurempia ongelmia ilmene. Tallissa tamma on oikea enkeli, se rakastaa ihmisen kanssa olemista, rapsuttelua ja pusuttelua. Tallissa kaikki hoitotoimenpiteet sujuu ongelmitta, vaikka pesariin mennessä pitääkin aina pari kertaa kysyä: onko ihan pakko? 

​

Tallin ulkopuolella Riia on reaktiivinen ja säikähtäessään jotain, se saattaa kiskaista johonkin suuntaan täysin varoittamatta. Tamman kanssa tulee siis olla kokoajan hereillä, eikä välittää sen säpsyilyistä. Kunhan ihminen on rauhallinen, Riiakin alkaa vähitellen rauhoittua. Usein eniten jännittäviä asioita Riia löytää kotipihasta, sillä maastoon lähtiessä se muuttuu huomattavasti rohkeammaksi ja tekeekin maastolenkkejä ongelmitta ilman heppakaveriakin. Riia tykkää työskennellä ihmisen kanssa ja yhteisen sävelen löytyessä se reagoi pienimpiinkin apuihin todella herkästi. Tammasta on kaavailtu kenttäratsua herkkyydestään huolimatta, ainakin siitä löytyy nopeutta ja liikettä vaikka muille jakaa, kunhan siitä kasvaa varma ratsukin.