ii. Fouques oli musta ja suurikokoinen 178 cm friisiläinen. Ori syntyi Kalzanethiin Hankalan linnan hoviin, missä orin isä aikoinaan varttui nuoruusvuosien jälkeen. Luonteeltaan ori oli isänsä tavoin ystävällinen, mutta isoisän tavoin näyttävä ja pakonomainen halu näyttää kaikki parhaat puolensa nyt ja heti- menetelmällä. Vanhojen oppien mukaan koulutettu ratsu oli aatelisten mieleen. Karva kiilsi auringossa ja harjaa oli enemmän kuin laki sallii. Pelkäämättömyys ja miellyttämisen halu teki orista helpon käsitellä sekä kouluttaa pitkälle muun muassa kouluratsastuksessa. Valitettavasti ori menehtyi vaellus onnettomuudessa, kun ori kompastui soratiellä ja mursi etujalkansa.

iii. Joyce oli luonteeltaan rehellinen ratsu. Heti varsana ori myytiin eteenpäin valtameren toiselle puolelle, nimittäin Kalzanethiin. Orista koulutettiin ritareille sopiva ratsu vanhojen oppien mukaisesti. Joyce oli eloisa, mutta kuuliainen ja herkkä ratsu, sekä halusi aina olla miellyttävä. Ori oli pitkien matkojen ystävä, että orilta taipui historiallisten lajien lisäksi maastoilu sekä matkaratsastus. Varsoja orille syntyi ympäri Kalzanethia, mutta tiedossa ovat vain Hankalan linnan lähellä asuvat kasvatit.

iie. Aefen oli suorastaan ihastuttava musta friisiläistamma. Syntyi maalaismaisemiin pienen kömmellyksen kautta ollen vanhiempiensa ainoa jälkeläinen. Kilpailuihin tammaa ei ikinä saatu koskaan raahattua, kun traileriin meneminen oli äärimmäisen vaikeaa. Siksi tamma sai kyydittää muita kärryjen edessä ja siitä tamma tykkäsi täysin siemauksin. Luonteeltaan tamma oli herkkä ja kuuliainen, mutta tamman myytyä eteenpäin siirtyi hän ratsuksi pehmeiden askeleiden vuoksi. Ratsuna toimi pääosin maastomopona ja lyhyiden vaellusten vetohevosena, sillä tamma ei tuntunut pelkäävän mitään. Tammalle syntyi muutamia jälkeläisiä ja kaikki myytiin vieroitusiässä eteenpäin.

ie. Hawise oli kaunis friisiläistamma ja kauniin ulkomuodon lisäksi varustettu näyttävillä askelilla sekä rauhallisella luonteella. Tamman kanssa kilpailtiin pääosin vaikeita valjakkoluokkia, sekä helppoja koululuokkia. Luonteeltaan tottelevainen ja lähes ajatuksen voimalla eteenpäin kulkeva tamma. Askeleita oli ajoittain vaikea kontrolloida, sillä luonnollisesti askeleet suuntasivat ylös. Kilpailumenestys molemmissa lajeissa oli suotuisa, ja tamma pääsi siirtymään jalostuskäyttöön 12-vuotiaana. Ehdoton omistajan oma suosikki, että uskalsi kehuskella tammalla friisiläiskasvattajille. Suurinosa tamman varsoista oli tilausvarsoja, jotka lähti varsojen teettäjille varhaiseen aikaan. Suuren suun vuoksi omistajalle ei jäänyt tammasta jälkikasvua, vaikka kovasti toivoi.

iei. Reue oli pienikokoinen ori, mutta sitäkin sitkeämpi. Nuorena toimi valjakkohevosena pari- ja nelivaljakossa täysin moiteettomasti. Etenkin Reue oli juhlapyhien ja teemajuhlien kärryhevonen. Ryhdikäs, lempeä ja rohkea ori ei säikkynyt huutavia lapsia tai pelännyt isoja ihmisjoukkoja. Kotona ori vietti lepposia päiviä ja toimi jalostusorina. Ennen myyntiä orille jäi kolme jälkeläistä kasvattajan luokse, ja uudessa kodissa syntyi kaksi orivarsaa. Orin arjesta ei ole suurempaa kerrottavaa, kun ori oli luonteeltaan tasapaksu eikä herättänyt suurta hämmennystä.

iee. Hefare oli vaativissa valjakkokilpailuissa menestynyt tamma, jonka ruusukerivistöstä löytyi muutama pokaali ja arvonimi. Hefare alkoi kärsiä hankosidevammasta ja suruksi kasvattajalla ei ollut aikaa kuntouttaa tammaa. Hän lupasi kustantaa kaikki mahdolliset hoidot uudelle omistajalle, mikäli myyntiehdot täyttyvät: jalostuskäyttö ja rauhallinen kuntoutuminen. Niinpä hän päätti myydä huippu tammansa tutulle henkilölle, mutta uusi koti oli kaikkea muuta kuin oli luvattu. Nimittäin tammalla aloitettiin kilpaileminen uudestaan. Tämä tuhosi tamman terveyden täysin. Onneksi yksi jälkeläinen saatiin ihmeen kaupalla ja tästä varsasta, Hawise, jouduttiin taistelemaan oikeudessa saakka.

ei. Fareman oli roteva mustanpäistärikkö murgenhevosori. Fareman oli enemmän berberinhevosverinen kuin arabiverinen. Tämä näkyi rotevassa tynnyrimuotoisessa ulkonäössä ja rohkeassa luonteessa. Alunperin omistaja kaavaili Italian tuonnista kevyttä työshevosta ja rentoa maastohevosta, mutta ori nautti enemmän ratsun hommista. Ensimmäinen omistaja ei ollut mikään ratsastaja ja tämän takia ori joutui myyntiin. Ori päätyi uudelle omistajalle, kenenkä luona ori alkoi valmentautua ja kilpailla kouluratsastuksessa. Menestyminen oli taattu, kun ori oli hyvin motivoitunut, pehmeä ja suuri liikkeinen. Jalostukseen orille ei ollut kysyntää, kun puhdasverisiä tammoja löytyi kotimaasta vain muutama.

eii. Ficardo oli Italiassa syntynyt ja elänyt murgese ori. Ficardo oli kotimaassaan suosittu jalostushevonen, vaikka ori ei syntynyt siittolaan tai tunnetulle kasvattajalle. Ori syntyi pienelle maatilalle yllätyksenä, sillä Ficardon emä Estrella oli viettämässä kesää pienellä tilalla ja tullut vahingossa tiineeksi. Luonteeltaan Ficardo oli lempeä ja motivoitunut tekijä. Oli kyseessä kyntöhommat, kärryjen vetäminen tai maastomopona toimiminen. Orin vahva berberinhevosverilinja keräsi huomiota, että saataisiin enemmän barokkityyppisiä murgenhevosia. Jälkeläisiä orille syntyi monia ja moni on kantakirjattu hyvillä pisteillä kantakirjaan. Ficardo itse kantakirjattiin I-palkinnolla kantakirjaan.

eie. Aparicio oli kaunis mustankimo tamma rauhallisesta ja vieraasta suvusta. Aparicio tulee vanhasta sukulinjasta, jossa on pääosin työhevospainotteisia kuin kouluhevosia. Aparicio oli kuitenkin poikkeus. Tamma omasi kauniit korkeat liikkeet ja runsaasti eteenpäinpyrkivyyttä kokoamiskyvystä huolimatta. Luonnonlahjakkuus tuli hyödyntää ja kasvattaja myi tamman lähimpään siittolaan kouluratsastuskäyttöön. Koulutus sujui hyvin ja tamma pärjäsi hyvin helpoissa luokissa. Tamma kävi myöhemmällä iällä näyttelyissä saaden II-palkinnon kantakirjaan.

ee. Romelda oli puhdasverinen murgenhevonen, jossa oli tasaisesti arabi- kuin berberinhevosverta. Varsana palkittu II-palkinnolla ja vanhemmalla iällä tamma tykkäsi käydä jatkuvasti näyttelyissä. Näyttelyiden ohella tamma keräsi suosiota jalostusmarkkinoilla, vaikka tamman ensimmäinen varsa syntyi Romeldan ollessa kymmenen vanha. Välissä tamma kilpaili kouluratsastuksen helpoissa luokissa pienellä menestyksellä ja tamman vuokraaja kävi kääntymässä pari kertaa working equintation kisoissa.

eei. Morterero oli working equintationissa menestynyt tähti. Rohkea, tulinen ja teräväliikkeinen ori pärjäsi kilpailuissa loistavasti. Noviisiluokasta päästiin nopeasti helppoihin ja sitä kautta vaikeisiin luokkiin. Tulisen luonteen vuoksi ori ei ollut helpoin ratsastaa, sillä hevonen vastasi istunta-apuihin nanosekunnin tarkkuudella. Ori vaati ratsastajalta tarkkuutta ja tämän vuoksi kovin moni ei päässyt orin selkään. Muutaman jälkeläisen Morterero ehti saamaan, mutta oli suurimmaksi osaksi aktiivisessa kilpailukäytössä.

eee. Ylva oli kaunis, mutta kuriton tamma. Näyttelyissä menestyneen tamman pahoihin tapoihin kuului jatkuva karkaaminen. Oli kyseessä karsina, laiduin tai tapahtumapaikka, Ylva keksi aina miten viihdyttää itseään. Tylsintä omistajalle, että tammaa sai etsiä kissojen ja koirien kanssa ties mistä. Yleensä tamma tuli omia aikojaan takaisin kotitallille, kun ruoka alkoi maittaa tai tutkimusmatkailu kävi liian tylsäksi. Siitä huolimatta tamma oli helppo käsitellä, kunhan oli kunnolla kiinni. Ylva sai II-palkinnon kantakirjaan ja kasvattajan onneksi pakonomainen karkaaminen ei periytynyt jälkeläisille.

Sukuselvitys © Raituva, VRL-13369