Hevostila Viki
Osa hevosista muuttaa Kartanon Hevostilalle ja osa jää Hevostila Vikiin hiljaiselolle.
Scotspine Darkness
NIMI
ROTU
SUKUPUOLI
SÄKÄKORKEUS
VÄRI
PAINOITUSLAJI
Scotspine Darkness
suomalainen puoliverinen
ori
170cm
ruunikko
estepainotteinen
SYNTYMÄAIKA
REKISTERINUMERO
KASVATTAJA
OMISTAJA
KOULUTUSTASO
MERIITIT
Nessun kanssa työskennellessä täytyy pitää järki päässä ja hermot kurissa. Ori ei nimittäin ole ehkä se kaikkein helpoin heppakaveri, mutta kyllä sen kanssa toimeen tulee kunhan muistaa itsekin käyttäytyä.
Nessu peilaa helposti ihmisen tunnetiloja itseensä ja jos ori saa ns. hepulikohtauksen, jonka myötä hoitajakin hermostuu, ori heittäytyy myös hermoheikoksi häsläksi.
Harjauksen ajaksi Nessu tulee sitoa kiinni, sillä se ei millään malttaisi pysyä yhdessä kohtaa vaan mieluummin pyörisi kuin puolukka siellä jossain ruumiinonkaloissa.
Ratsuna Nessu on herkkä, mutta kuuliainen. Myös ratsastaessa ihmisen mielialat vaikuttaa hevoseen, jonka vuoksi sen selkään saa kavuta vain sellainen ratsastaja, joka tietää mitä tekee eikä hermoile.
​
Luonne © Mila/kasvattaja
Suku
ii. Morgul
trak, rn, 174cm
​
ie. Geisterfahrer
trak, rn, 169cm
​
ei. Panther - ERJ-I, YLA3
hann, tprn, 166cm
​
ee. Europa - Fn, KTK-III, PKK-V
hann, rnkm, 171cm
s. 00.00.0000 - o/t. Varsan nimi
s. 00.00.0000 - o/t. Varsan nimi
s. 00.00.0000 - o/t. Varsan nimi
Kilpailut
Kuva
tulossa
21.10.2016 - ERJ - Kultahuisku - 150cm - 1/7
20.10.2016 - ERJ - Kultahuisku - 150cm - 1/7
14.08.2016 - ERJ - Petäjävaara - 150cm - 3/30
12.08.2016 - ERJ - Petäjävaara - 150cm - 1/30
Päiväkirja
22.07.2016 - Maastoköpöttelyä maastakäsin - kirjoittanut Mila/kasvattaja
Heinäkuu läheni pikkuhiljaa loppuaan ja pian syysmyrskyt velloisivat mantereen poikki. Äkkiä se kesä oli mennyt... Tänään kuitenkin en antanut tulevan syksyn (ja talven) masentaa, vaan harjasin Nessun, pistin oririimun päähän ja lähdin herran kanssa kävelylenkille aurinkoiseen metsään.
Ruunikko ori kulki ensin pää korkealla ihmetellen uusia maisemia, mutta rauhoittui pikkuhiljaa eikä enää säpsyillyt riimunnarun toisessa päässä kuin mikäkin sähköjänis.
Pysähdyimme pienelle niitylle paistattelemaan päivää. Tai siis minä otin aurinkoa, Nessu mussutti herkullista niittyheinää turpakarvat väpättäen.
Rimpulasta orivarsasta oli kasvanut jo iso komea nuorukainen, jonka kanssa tulisimme toivon mukaan valloittamaan kisakentät. Vielä emme olleet ehtineet kisoissa starttaamaan, mutta ainakin treeneissä meidän meno oli kuuleman mukaan näyttänyt vallan mainiolta. Tästä oli hyvä jatkaa...