16.07.2017 kouluvalmennus - valmentajana Casper

​Päästyäni kentälle pyysin jo paikalle saapunutta ratsukkoa verryttelemään itsenäisesti kaikissa askellajeissa. Pyysin jo heti alussa hieman kokoamaan hevosta ja ratsastamaan tätä peräänantoon. Verryttelyn aikana sain nähdä kaikenlaista kiukuttelua. Milloin pään viskomista ja milloin muutamia pukkeja. Pyysin ratsastajaa pitämään varsinkin kätensä hiljaisena ja melkeinpä olemattomina jonka vuoksi hevonenkin rauhoittui pikimmiten - ainakin osittain. Pian aloimme työstämään sulku- ja avotaivutuksia halkaisijoilla. Ori taipui kauniisti ja sen liikkeet olivat näyttäviä. Ratsastajalla selvästikkin oli ongelmia ravissa istua rennossa perusistunnassa ja neuvoinkin tätä myöntämään varsinkin lanteillaan ravin liikettä. Tätä hevosta kannatti muutenkin ratsastajaa enemmän istunnalla ja tähän pyrimme. Avo- ja sulkutaivutukset eivät tuntuneet tuottavan orille ongelmia. Päätimme myös harjoitella ravissa vielä lisättyä ravia pitkillä sivuilla ja lyhyillä sivuilla tuli saada hevonen takaisin rauhalliseen raviin. Ori tuntui tulevan hieman huonosti takaisin lyhyillä sivuilla, mutta muutaman kerran tehtyämme tehtävää non-stoppina onnistui se jo paljon paremmin. Vielä lopuksi laitoin ratsukon työskentelemään kootussa laukassa kahdeksikolla niin, että suunnan vaihtuessa vaihtui myös laukka. Ongelmaa tässäkään ei ollut ja päästin ratsukon loppuverryttelemään.

​

15.08.2016 päiväkirjamerkintä - kirjoittanut Veera Ruusula (kasvattaja) 

Maanantaiaamu valkeni hieman harmaana ja hevosia ulos viedessä taivaalta alkoi sataa raskaita sadepisaroita. Harmitti, olin tälle päivälle ajattelut astutuksia hieman enemmän, kun tammat olivat osoittaneet kiimanmerkkejä. Kävin vielä vilkaisemassa oliko Säihke-tammalla kaikki hyvin pienessä tarhassaan ja tarkistin sadeloimen nyörit. Tamma heilutteli päätänsä korvat luimussa minua kohti, ihan tyypillistä tamman käytöstä.
”Eikös varsomisten pitäisi rauhoittaa kiukkuisia tammoja.”, lörpöttelin tammalle, vaikka eihän tämä väite nyt varmaan paikkaansa pitäisi. Säihke jäi hieman orvon näköisenä tarhaansa vesisateen keskelle. Se saisi nyt hieman ulkoilla, sillä varsan laskettuaika oli ihan näinä päivinä.

​

Muutaman tunnin päästä kävin hakemassa Säihkeen sisälle ja päätin harjata sen perusteellisesti. Tamma oli kumminkin eri mieltä harjaamisesta ja äksyili siinä entistä enemmän kuin tavallisesti. Päättelin varsomisen olevan lähellä, joten vein kiukkuisen tamman karsinaan. Onneksi tamman ensimmäisestä jälkeläisestä oli tullut tasaisempi, ja toivon myös tästä uusimmasta varsasta tulevan emäänsä helpompi käsitellä. Kävin kiikuttamassa läpimärän sadeloimen kuivumaan ja harjapakin paikoilleen. Karsinalle palatessani Säihke oli käynyt makuulleen. Siitä alkoi sitten muutaman tunnin varsomisen vahtiminen ennen kuin mitään alkoi tapahtumaan. Itse varsominen tapahtuikin sitten nopeasti, kun kaviot olivat tulleet esiin. Säihke päästi minut hieman varauksella karsinaan. Oljilla makaava musta varsa osoittautui oriksi. Kuivasin oria oljilla ja Säihke tuli tekemään oman osuutensa. Pitkät jalat olivat hieman vänkkyrät, mutta niiden kyllä pitäisi suoristua ajan kanssa. Orin vaalean mustaa karvapeitettä koristi epäsäännöllinen läsi ja muita merkkejä orilla ei sitten ollutkaan. Hassua edellisestä gg-fri yhdistelmästä oli tullut sabino merkkinen, mutta nyt varsa meni enemmän friisiläisvarsasta, vaikka eihän rodussa merkit ollutkaan sallittuja.

​

Ori osoittautui todella sinnikkääksi ja rohkeaksi heti ensi tunneista lähtien. Sitä ei hieman vääntyneet jalat haitanneet. Säihke hoiti toista varsaansa yhtä hyvin kuin ensimmäistään ja tätä se ei ihan heti ollut komentelemassa ilkeyksistä. Ylväälle orille piti saada naseva nimi ja pienen pähkäilyn jälkeen siitä vääntyi Majestic Glory. Emältä tulee tuo Glory (kunnia, emä Shine = loisto) ja isältä etuosa. Onhan leijonat savannien majesteettisia eläimiä. Lempinimeä saikin sitten hetken aikaa väännellä ja käännellä, mutta lopulta orista tuli Loru.

​

22.07.2016 päiväkirjamerkintä - kirjoittanut Veera Ruusula (kasvattaja) 

Tänään aluilleen pääsi Säihkeen toinen varsa. Olin valinnut tamman sulhot jo etukäteen hötölän kautta, joten minun ei tarvinnut kuin soittaa Hellionin omistajalle Breakille, että Säihke olisi nyt kiimassa. Toisen georgian grande kasvattini isäksi oli pitkän harkinnan jälkeen valittu nuori friisiläisori Hellion von Lion Rawenwood Ranchilta. Ori hurmasi kouluratsastuskapasiteetillään ja upealla liikkeellään, joita toivon myös varsalle siirtyvän. Astutustilanne tapahtui nopeasti ja Hellion osasi hommansa, vaikka tästä oli tulossa orin ensimmäinen jälkeläinen. Säihke oli myös ihan iisisti, eikä suuremmin kiukutellut.